Voi Herranjumala.

 

70,00 kg.

 

TIESIN, etten paina enää 65 - 66 kiloa, johon pääsin alimmillani stressin ollessa niin lujassa ettei nukkumisesta tullut mitään ilman Tenoxia eikä seksiä voinut ajatellakaan. TIESIN, että jouluna annoin itselleni luvan avata muutaman Geisha-rasian liikaa, sillä päätös tästä blogista ja vihoviimeisestä läsknpoistokuurista siinti mielessä niin selkeänä, ettei uusi vuosi olisi voinut tulla parempaan aikaan. TIESIN, että välttelin vaakaa tahallani heti kun ensimmäiset 65 kilon etapin aikoihin ostetut unelmahousut alkoivat kiristää. TIESIN, ettei se vaaka tänään, blogini ja dieettini ensimmäisenä päivänä, näytä optimistista 67 kiloa, jolloin matkaa maaliin (62?) olisi ollut viiden kilon paikkeilla.

 

Mutta seitsemänkymmentä kiloa??

 

Oikeasti? Voi vittu.

 

Painoin niin paljon viimeksi ennen kuin tapasin mieheni, ennen kuin rakkaus sai kymmenisen kiloa katoamaan varreltani. Puolitoista vuotta sitten painoa oli selliaset 75-78, olen siis 165cm pitkä, ja siitä pääsin syömättömyyden avulla ensin 70:neen, sitten vaaka näytti 68, sitten 66 ja lopulta ulkomaanmatkan aikoihin 64! Mutta nämä kilot lähtivät ilman liikuntaa, ne lähtivät koska kärsin nälästä 4 kuukautta putkeen, enkä ihmeemmin nauttinut löllöstä keskivartalostani edes "laihimmillani". Vaatekoko sentään on edelleen 38 kiristämättä, ja osa tuosta 70:stä kilosta taitaa olla turvotusta (olen valvonut 2 viikkoa öisin katsoen samalla NHL:llää ja juonut litratolkulla dieettilimsoja ja syönyt kaurapuuroa, jonka päälle laitetaan suolaa ruokalusikalla. Kyllä vaan. Älä tuomitse ennen kuin olet kertonut minulle synkimmät salaisuutesi!!)

 

Ok, siitä siis lähdetään, 70 kiloa. Tavoitteena on näyttää hyvältä ilman vaatteita, niin yksinkertaista kuin se onkin. Ja ennen kaikkea: En harrasta lainkaan liikuntaa tällä hetkellä. Viisivuotta sitten juoksin kaksi maratonia, lihaksia oli ihan eri paikoissa kuin nyt vaikka paino oli sama. Olematta turhan ankara itselleni: Nyt on pakko lisätä sitä liikuntaa! Hyvä puoli asiassa on se, että aikaisemmin urheilullisina aikoinani kasaamani tieto treeneistä kantaa aika pitkälle :) Huono puoli: Olen äärimäisen masentunut, käärmeissäni ja vittuuntunut, kun olen huomannut, millainen kunto minulla on NYT. Ei minkäänlainen. ARGH. Mutta onneksi suunta tästä voi olla vain ylöspäin!!

 

Ja jotta tämä kuuri saisi mahdollisimman masentavan alun (jolle voimme toivottavasti jo kahden kuukauden päästä nauraa yhdessä!), liitän tähän mukaan tänä aamuna otetut kuvat turvonneesta mahastani, jotta minulla olisi jotain ennen ja jälkeen materiaalia, sitten kun tuloksia alkaa tulla.

 

Vinkiksi: Tämä RAATOREHELLISYYS kuvineen ja tarkkoinen painoineen tuntuu aika hirveältä, mutta se on ensimmäinen askel kiinteämpien vatsalihasten metsästyksessä. LAKKAA HUIJAAMASTA ITSEÄSI. Et ole niin timmi kuin luulet. Nyt siis tiedetään, mikä lähtötilanne on.

 

 

 

 

*huokaus*

 

Tästä se lähtee: KIINTEÄMPI VUOSI 2011!!